CAP:n uuden ohjelmakauden valmistelu on usean vuoden mittainen prosessi ja loppua kohti vauhti sen kuin kiihtyy. MTK:n maitovaliokunta onkin tänä vuonna pistänyt paukkunsa tulevan ohjelmakauden valmisteluun. CAP:n loppuväännöt ovat nyt käsillä.

Henkilökohtaisesti olen päässyt seuraamaan ja vaikuttamaan kahden CAP-ohjelmakauden valmisteluun. Nykyisen ohjelmakauden valmistelun parissa työskentelin Brysselin kotieläinasiamiehen roolissa ja nyt tällä kertaa maitoasiamiehen tehtävässä kotimaassa. Vaikuttamisessa tavoitteiden tulee olla korkealla, mutta valitettavasti tässä lajissa aina ei saa sitä mitä tilaa, yhtä rahapottia, kun jaetaan. Tuleva CAP kokonaisuutena tarkasteltuna on aivan hyvä, mutta haasteet piilevät yksityiskohdissa. Se kuinka paljon tukieuroja pystyy tilalle kotiuttamaan, riippuu muun muassa vihreä arkkitehtuurin toimenpiteiden yksityiskohdista. Vuoden vaihteessa, kun Suomen CAP-suunnitelma lähetetään komissiolle, voi se ainakin osin vielä palautua muutettavaksi, joten tulevan CAP:n sisältö ei vielä tämänkään vuoden puolella täysin varmistu. Käyttöön uusi CAP on kuitenkin tulossa 2023.

Maitoedunvalvonta on kokonaisuus. 16 osuuskuntaa (noin 94 % Suomessa tuotetusta maidosta) valitsemineen kokousedustajineen muodostavat kaksi kertaa vuodessa koolla olevan Maitovaltuuskunnan. MTK:n maitovaliokuntaan valitaan Maitovaltuuskunnan keskuudesta seitsemän jäsentä, MTK:sta neljä ja SLC:stä yksi. Maitovaliokunta on Maitovaltuuskunnan työrukkanen ja koolla noin kuukausittain. Maitoasiamies tekee käytännön edunvalvontatyötä ja Brysselin kotieläinasiamies Rauli Albert on paikan päällä oleva linkkimme EU-edunvalvontaan.

Kuluneena syksynä CAP-vaikuttamisen lisäksi eläinten hyvinvointilaki, eläinpalkkiohaku vuodelle 2022 ja uusi nautarekisteri valtuutuksineen on työllistänyt. Kahteen jälkimmäiseen olemme vaikuttaneet yhdessä MTK:n nautaverkoston kanssa. Uskonkin, että laajamittainen yhteistyö eri tahojen kanssa on se, minkä keinoin pääsemme niin edunvalvonnassa kuin kuluttajavaikuttamisessakin entistä vaikuttavampiin tuloksiin.  Maitovaltuuskunta rahoitti yhdessä lihatalojen ja MTK:n kanssa keväällä ja syksyllä kaupunkilaisille suunnatun kotimaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnista kertovan somekampanjan, joka keräsi jo keväällä yli 5 874 000 näyttökertaa. Kampanja myös vaikutti positiivisesti mielikuviin suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnista.

Haasteista ja asioiden kirjosta ei edunvalvonnassa ole pulaa, mikä pitää virkeänä. Viime vuosina kotieläintuotannon kohtaamat haasteet tuntuvat toisinaan kasvaneen jo turhankin suuriksi. Tästä ei ole kuitenkaan syytä edunvalvonnassa lannistua, vaan kehittää omaa toimintaa. Asioista puhumalla, jumppaamalla, kuten tapaan sanoa, yhteistyötä lisäämällä sekä uusia keinoja kokeilemalla edunvalvontaa jatketaan ja sen vaikuttavuutta kehitetään.

Kirjoittaja Marjukka Mattio työskentelee MTK:n maitoasiamiehenä.