Feeling Good – Lehmän ja ihmisen hyvä elämä
Feeling Good -lehmän hyvä elämä -hanke pyrkii pienentämään tuottajien ja kuluttajien välistä tiedonkuilua sekä tuomaan molemmille osapuolille käytännössä toimivaksi testattua ja selkeästi dokumentoitavaa tietoa tuotantoeläinten hyvinvoinnista oikeiden päätösten tekemiseen. Hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi asiantuntija- ja viidentoista pilottitilatiimin kanssa nostetaan esiin ja testataan nykyisten toimintatapojen rinnalla uusia innovaatioita ja ideoita sekä Suomesta että ulkomailta.
Hankkeen toimenpiteet
Pilottitilojen ja asiantuntijaverkoston kanssa yhdessä:
- Pohditaan maitotilayritysten prosesseja kuluttajanäkökulmista
- Haetaan kuluttajien näkökulmista rajoitteiden sijasta mahdollisuuksia
- Haetaan molemmin puolin toimivia viestintäkanavia, joissa aito kohtaaminen tapahtuu ja viestintäkuilu loivenee
- Koostetaan vertailutietoja tuotannon sujuvuuden ja tulosten välillä sekä kehitetään toimintamalleja jokapäiväiseen tekemiseen
- Opitaan ja kehitetään uusia tekemisen tapoja pienryhmissä
Hyvinvointi ei ole eläimen inhimillistämistä
Maidontuotanto on kehittynyt vuosikymmenten aikana. Ruokinnassa sekä navettaolosuhteissa, kuten ilmanvaihdossa ja makuumukavuudessa, on tapahtunut valtavasti parannusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eläintä kohti saatava maidon ja lihan määrä on kasvanut, mikä puolestaan on mahdollistanut kotieläintuotantoyritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantumisen sekä hiilijalanjäljen pienenemisen. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan maidontuotannon kokonaismetaanituotanto on vähentynyt viimeisen 60 vuoden aikana 57 prosenttia eläinten jalostuksen ja tehostuneen ruokinnan tuloksena. Vähemmällä lehmämäärällä tuotetaan enemmän maitoa.
Eläinten hyvinvointi on aina ollut tuottajalle tärkeässä roolissa ja se ymmärretään menestystekijäksi yritykselle. Lehmien hyvinvoinnista puhuttaessa luotetaan herkästi vielä vuosikymmentenkin takaisiin tottumuksiin tai – varsinkin kuluttajien osalta – siihen mikä ihmisenä tuntuu luontevalta. Eläimellä on kuitenkin omat tarpeensa.
Kaikella käyttäytymisellä on tarkoitus
Nykyaikainen tieto lehmistä ei ole enää samaa kuin vuosikymmen sitten. Tieteen menetelmät ja tutkittu tieto kehittyvät jatkuvasti. Lisäksi perustavanlaatuiset olettamukset lehmistä ovat muuttuneet. Jokainen karjanomistaja ja alan ammattilainen tarvitsee säännöllistä päivitystä omille tiedoilleen ja taidoilleen, sillä muuten on riskinä jäädä vanhentuneiden ja lehmien hyvinvoinnille jopa haitallisten toimintatapojen varaan.
Se, mitä lehmä tekee tai jättää tekemättä ei ole sattumaa tai vahinko. Voimme vaikuttaa lehmien käyttäytymiseen ja siten yhteiselämän sujuvuuteen paljon enemmän kuin uskommekaan. Tehokkaimpia keinoja käyttäytymisen muuttumiseen ovat perustarpeisiin ja hyvinvointiin vaikuttaminen.
Kuluttaja hakee sujuvasti saatavilla olevaa tietoa
Kuluttajista yhä suurempi osa etääntyy perusmaataloudesta ja sen arjesta. Silloin toiveet, vaatimukset ja kritiikki ruoan alkutuotannosta perustuvat informaatioon, joka on sujuvasti saatavilla. Oikean tiedon viestimisessä tuottajilla ja asiantuntijoilla on tärkeä rooli.
Onko laiduntaminen lehmän hyvinvointia silloin, kun se ei halua laitumelle helteisenä päivänä mennä? Onko vierihoito nykylehmälle ja vasikalle paras tapa? Vierihoito vähentää meijerimaidon määrää ja vaikuttaa yrityksen liikevaihtoon. Ihmisravinnon raaka-aineeksi käytettävän maidon määrään vierihoitosysteemissä tarvitaan enemmän lehmiä, jolloin hiilijalanjälki heikkenee. Näiden näkökulmien esilletuonnissa yhteiseen keskusteluun alan ammattilaisilla on tärkeä rooli.
Pilottitilat yhdessä kaikkien puolesta
Hankkeen alussa viisitoista pilottitilaa nosti esiin ajankohtaisia asioita, joita ovat arjessaan pohtineet. Yhdessä on hoksattu, kuinka paljon kuluttajilla on virheellisiä käsityksiä siitä mitä suomalainen ruuantuotanto on ja miten arkea eläinten parissa eletään niistä huolehtien.
”Yrityksessämme on tärkeää eläinten terveys ja pitkäikäisyys, joka tuo mahdollisimman hyvän taloudellisen tuloksen yritykseen” tiivistävät Juho ja Hanna Nivala Kukkulan Tila Oy koko tilatiimiä koskevan yhteisen viestin
”Hyvinvoiva työyhteisö ja avoimuus kuluttajiin päin nähdään myös tärkeinä” pohtivat Jarmo ja Marianne Keskitalo Pyhäjoelta
”Haluamme kehittyä työssämme ja eläinten hyvinvointi on tärkeä osa kokonaisuutta” sanovat Merja ja Jaakko Nousiainen
”Meiltä löytyy sekoitus nuoruuden intoa ja pitkää työkokemusta lehmien parissa. Hyvinvointiin on investointi viime vuosina paljon” kertoo innoissaan Eveliina Liinamaa Toukomaan tilalta Nivalasta yhdessä vanhempiensa Timon ja Eiran kanssa
”Tavoitteena tyytyväiset yrittäjät, parempi yhteistyö, tuottavat lehmät ja jaksavat ihmiset” täydentävät tärkeitä näkökulmia Hanna, Pekka ja Liisa Luukinen Limingasta
Kaikkia yhdistää ylpeys omasta työstä, josta mielellään kertoo muillekin. Hankkeesta haetaan hyviä vinkkejä tilan edelleen kehittämiseen. Koko pilottitilatiimi on Eveliinan sanoin hyvä sekoitus nuoruuden intoa ja pitkää työkokemusta, joka tietää, että aina on jotain kehitettävää.
Blogivieras Tiina Karlström on valtakunnallinen huippuosaaja erikoisosaamisalueenaan lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi, ProAgria Oulu
Hyvän laitumen tasoista nurmea sisällä navetassa 365 päivää vuodessa. Me tiedämme, mutta tietääkö kuluttaja?
Lisätietoja hankkeesta:
Vastaa