Pitkäikäistä ja kestävää lypsylehmää lähdetään rakentamaan heti pikkuvasikasta lähtien. Haapajärvisen Marjoniemen Maito Oy:n vasikkalassa on saatu aikaan hyviä tuloksia vasikoiden oman apesekoituksen avulla.
Heli, Jari ja Aleksi Marjoniemen luotsaaman tilan tuotanto lähti uuteen lentoon 2013 valmistuneen robottipihaton myötä. Lypsyssä on tällä hetkellä ennätysmäärä, 175 lehmää, jotka hoituvat kolmen Lely-robotin voimin. Samassa pihapiirissä on kaksi kasvattamoa ja oma pihatto umpilehmille.
Tilan kehittäminen on jatkuvaa työtä ja sitä tehdään jalat maassa.
-Kun olosuhteet on kunnossa niin hoitajallakin on helpompi elämä ja kaikki sujuu sutjakammin. Robottipihattoon olemme olleet tosi tyytyväisiä, kertoo Heli Marjoniemi.
-Eläinten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin satsaaminen tuottaa tulosta, esimerkiksi ruokintasuunnitelmassa pelkästään ravinnon perusteella asetetut tuotostavoitteet on aina ylitetty.
Aleksi Marjoniemi tarjoilee vasikka-apetta vastatäydennetyltä ruokintapöydältä.
Marjoniemen Maidon yrittäjät olivat aivan ensimmäisiä, jotka ottivat käyttöön vasikoille suunnitellun oman apesekoituksen Suomessa. Vuosien käyttökokemuksesta huolimatta lähtöidean tarina on tarkkaan Aleksi Marjoniemen mielessä:
-Siellähän me oltiin Harjapään Eeron pihalla Maitoliideri-hankkeen kokoontumisessa makkaran paistossa, kun Karlströmin Tiina ehdotti, että otettaisiinko tällainen kokeiluun. Keenan oli siinä yhteistyökumppanina, kun heidän rehuvaunussa on hommaan sopiva vaakasekoittaja.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten vasikkamysli, vasikkamix ja vasikka-ape. Sekoituksen peruskomponentit ovat melassileikkeestä, rypsistä, kivennäisistä ja maissista koostuva esiseos, johon tilalla lisätään 2-3 sentin mittainen olkisilppu, melassisiirappi, kuiva vilja ja lisärypsi. Valmiin rehun hinnaksi muodostuu noin 300 euroa/tonni.
Hyvin säilyvää vasikka-apetta tehdään kuukauden annos kerralla ja se säilytetään ruokintapöydällä.
-Valmis rehu on helppo annostella eri ryhmille suoraan pöydältä ja monta askelta säästyy, kun ei tarvitse kärrätä erillisiä rehusäkkejä tai heiniä, Heli selittää ruokinnan käytäntöä.
Navettatyöntekijä Erja totuttaa Sorbetti-vasikkaa omaan myslisekoitukseen.
Pikkuhiehoille vasikka-appeen määrää aletaan rajoittaa.
Vasikka-appeen tekoon on myös muodostunut toimiva rutiini. Aluksi apevaunu puhdistetaan lypsävien säilörehusta olkituppoa pyörittämällä ja sen jälkeen vasikka-appeen komponentteja pyöritetään pari tuntia.
-Tärkeintä on, että kaikki komponentin pidetään säilytyksen aikana kuivana. Vehnänolki olisi parasta, mutta muutakin käytetään, kunhan se on kuivaa eikä homehdu, appeen sekoituksesta vastaava Aleksi muistuttaa.
-Jos olkisilppu on yhtään liian pitkää, vasikat alkavat lajitella rehua. Tästä ollaan huomattu kahta taktiikkaa: pienimmät vasikat hamusivat suuhunsa vain oljenkorret ja isommat taas jättivät korret syömättä, nauraa Heli.
Vasikka-appeen syöttämisen hyödyt ovat selkeät ja kiistattomat. Päiväkasvut ovat hyvät, kirkkaasti yli kilon päivässä. Karvat kiiltävät, eikä vasikoiden voinnissa näy millään tavalla, milloin juotto loppuu. Makea ja hyväntuoksuinen ape maistuu vasikoille erittäin hyvin ja ne aloittavat sen syömisen heti pienenä.
-Vasikat oppivat märehtimään nuorena ja ”hyvän mahan” seurauksena ensikoiden tuotokset ovat nousseet selvästi, Heli arvioi vaikutuksia.
-Meiltä ulosmyytyjen hiehojen ostajat ovat myös kommentoineet, että eläimillä on erityisen hyvä syöntikyky.
Marjoniemessä summataan, että vasikka-appeen käyttöönotossa on jääty selkeästi voiton puolelle. Tarkkoja euroja ei tiedetä, mutta kustannustehokkaan ruokinnan ja työajan säästön lisäksi näkyviä hyötyjä ovat karjan tuotosten paraneminen sekä ennen kaikkea terveet ja hyvinvoivat eläimet.
Teksti: Sanna Tarkiainen
Kuvat: Heli Marjoniemi
Ensikoiden tuotokset ovat nousseet selvästi vasikka-appeen käyttöönoton myötä, iloitsee Heli Marjoniemi.
Tiina Karlström ProAgrialta vinkkaa:
”Vasikkaseos on otettu innolla vastaan. Sen käyttö on yleistynyt tasaisesti. Tietooni ei ole tullut ketään, joka olisi sen käytön lopettanut. Erityisenä etuna tilat ovat maininneet ruokintatyön helppouden. Seosta laitetaan reilusti eteen, ryhmäkarsinoihin jopa useamman päivän satsi, jota vain siirretään vyörymisen mukaan lähemmäksi. Vasikat saavat syödä vapaasti niin paljon kuin haluavat. Kaikki tarvittava on seoksessa ja juottovasikoilla lisäksi maidossa. Sama seos säilyy juotolta vieroituksen yli. Vasikat eivät ole enää ns. juotolta vieroitetun näköisiä, kun ruokinnan muutos jää pieneksi. Ja ennen kaikkea ne kasvavat hyvin ja ovat helppohoitoisia.
Seokseen on tänä päivänä saatavilla valmiita väkirehuseoksia kaikilta suurimmilta rehutoimittajilta. Niistä on tullut suosittuja ja ne sujuvoittavat myös seoksen tekemistä. Yksinkertaisimmillaan seos tehdään valmiista väkirehuseoksesta lisäämällä siihen ohjeen mukainen määrä olkea ja melassia sidosaineeksi. Ihan alkuperäisessä ohjeessa valkuaislähteenä toimi soija, mutta se on nyt korvattu rypsillä. Pääenergiakomponenttina toimii yleisesti maissi, jonka energia-arvo on riittävän suuri. ProAgrian kotieläinasiantuntijoilla on osaaminen ja asiantuntijaverkosto tarjottavissa, joten heidän puoleensa kannattaa kääntyä.”
Vastaa