Maatalousyritykset ovat monessa suhteessa kuin mitkä tahansa yritykset: niissä tehdään investointeja, kehitetään toimintaa ja varaudutaan tulevaisuuteen. Silti yksi liiketoiminnan osa-alue jää monilla maatiloilla edelleen liian vähälle huomiolle – hallitustyöskentely.

Kun puhutaan hallituksesta, mieleen tulee helposti suuryritysten kokoustilat ja pörssiyhtiöiden muodollinen päätöksenteko. Mutta hallitustyö ei ole pelkästään suurten organisaatioiden etuoikeus. Päinvastoin: hyvä hallinto ja suunnitelmallinen strategiatyö ovat ehkä kaikkein tärkeimpiä juuri silloin, kun yritys on tiiviisti yrittäjän käsissä ja kasvu vaatii uusia rakenteita.

Maatalousyrityksen johtaminen on yhä enemmän liiketoimintaa

Suomalaisessa maataloudessa eletään murrosvaihetta. Tilakoot kasvavat, investoinnit suurenevat ja riskit monimutkaistuvat. Samalla yrittäjien harteille kasaantuu enemmän vaatimuksia: on hallittava paitsi tuotanto ja talous, myös henkilöstöasiat, kumppanuudet ja strategiset päätökset. Usein kaikki tämä tehdään perheen kesken – ilman erillistä asiantuntijaryhmää tai hallitusta.

Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen näkökulma voi olla kullanarvoinen. Hallitustyö tuo mukanaan suunnitelmallisuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvuutta. Se pakottaa miettimään asioita hieman pidemmällä tähtäimellä: missä haluamme olla viiden vuoden päästä – ja millä keinoin sinne päästään?

Hallitustyön periaatteet sopivat myös maatilalle

Hyvä hallitustyö perustuu muutamaan yksinkertaiseen periaatteeseen: tavoitteet asetetaan, niitä seurataan ja päätökset dokumentoidaan. Roolit ovat selkeät, vastuuta jaetaan, ja ulkopuolinen osaaminen otetaan osaksi keskustelua.

Maatalousyrityksessä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia käytäntöjä:

vuosikello strategiatyölle ja talouden seurannalle

omistajien yhteinen tahtotila kirjallisena

ulkopuolisen asiantuntijan osallistuminen strategiaprosessiin

säännölliset kehityskeskustelut ja investointien suunnittelu

Kyse ei ole mistään byrokraattisesta pakosta, vaan välineistä, jotka tukevat yrittäjää päätöksenteossa ja vähentävät riippuvuutta arjen kiireestä.

Advisory board – matalan kynnyksen asiantuntijamalli

Monessa maatalousyrityksessä ei olla vielä valmiita ottamaan hallitukseen ulkopuolista jäsentä. Advisory board – eli hallituksen neuvonantajaryhmä – tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon. Hallitukseen voidaan kutsua ulkopuolinen asiantuntija, joka tukee yritystä säännöllisesti ilman muodollista päätösvaltaa.

Advisory boardin hyödyt:

Tuo jatkuvuutta ja ulkopuolista näkökulmaa yrityksen kehittämiseen

Luo paineen valmistautua, dokumentoida ja perustella omia päätöksiä

Mahdollistaa asiantuntijuuden hyödyntämisen ilman sitovia hallitusvastuita

Esimerkiksi yksi jäsen voi tuoda talousosaamista, toinen tuntemusta rakennushankkeista, ja kolmas kokemusta perheyritysten johtamisesta tai sukupolvenvaihdoksista. Advisory boardin jäsen tai jäsenet osallistuvat hallituksen kokouksiin ja toimivat yrittäjän sparraajana. Hallituksen neuvonantajaryhmä ei päätä asioita yrittäjän puolesta, mutta auttaa hahmottamaan tilannetta, arvioimaan riskejä ja näkemään kokonaisuuden. Usein jo pelkkä huolellinen valmistautuminen kokoukseen auttaa yrittäjää jäsentämään omaa ajatteluaan.

Omistajilla ja perheenjäsenillä voi olla hyvin samankaltaiset taustat, tavoitteet ja näkemykset. Ulkopuolinen asiantuntija tuo keskusteluun kriittistä etäisyyttä ja laajempaa liiketoimintaosaamista. Hän auttaa kysymään oikeita kysymyksiä: Onko nykyinen yrityksen suunta kestävä? Miten ala kehittyy 5–10 vuoden aikajänteellä?

Asiantuntija ei tuo valmiita ratkaisuja, vaan tukee omistajia rakentamaan parempaa ymmärrystä toimintaympäristöstään ja omista tavoitteistaan. Toinen käytännön hyöty on se, että ulkopuolinen asiantuntijuus tuo uskottavuutta myös ulospäin. Kun rahoittajat, kumppanit tai uudet sukupolvet näkevät, että yrityksellä on rakenteita ja selkeä strategia, se parantaa luottamusta ja helpottaa yhteistyötä.

Miten lähteä liikkeelle?

Hallitustyöskentelyn kehittäminen ei vaadi isoa harppausta. Pienikin muutos voi olla ratkaiseva. Tässä muutama askel, joilla alkuun pääsee:

1. Kirjatkaa ylös yrityksen yhteinen suunta. Mitkä ovat tavoitteet? Mihin halutaan panostaa seuraavien vuosien aikana?
2. Ottakaa ulkopuolinen asiantuntija mukaan keskusteluun. Hän voi olla tilitoimiston asiantuntija, neuvonnan edustaja tai kokenut yrittäjä toiselta alalta.
3. Kokeilkaa advisory boardia. Kutsukaa muutama luotettava osaaja keskustelemaan yrityksen tilanteesta 2–3 kertaa vuodessa.
4. Sopikaa selkeästi roolit ja vastuut. Kenellä on päätösvalta, kuka osallistuu keskusteluun ja miten päätöksiä seurataan?

Yhteenveto: hyvä hallinto on kilpailuetu

Maatalousyrityksillä on edessään monia haasteita – mutta myös mahdollisuuksia. Ne, jotka onnistuvat rakentamaan kestävät ja kehittyvät rakenteet johtamisensa tueksi, pärjäävät pitkällä aikavälillä paremmin. Hyvä hallintotapa ei ole vain hallintoa varten – se on arjen johtamisen tuki ja strategian toteuttamisen väline.

Hyvä hallitustyöskentely ja advisory board, eivät ole tarkoitettu vain isoille tiloille tai yrityksille, joilla on varaa palkata asiantuntijoita. Ne ovat keinoja kehittää yritystä suunnitelmallisesti, tuoda keskusteluun uusia näkökulmia ja varmistaa, että yrityksen tulevaisuus ei nojaa pelkkään tottumukseen – vaan harkittuun suuntaan.

Kirjoittaja Kyösti Luonuansuu on maa- ja metsätalousyrittäjä Kärsämäeltä. Kiinnostukseni hallitustyöskentelyyn on herännyt jo varhain ja syventynyt erilaisten luottamustoimien kautta. Opinnot hallitustyöhön ja hyvään hallintoon liittyen ovat avanneet silmäni hallituksen rooliin yrityksen strategisessa kehittämisessä – niin mahdollisuuksien kuin haasteidenkin osalta. Tämä tausta on ohjannut tarkastelemaan hallitustyön kehittämistä erityisesti maatalousyritysten kontekstissa.