Voiko yli 2 500 lehmän korkeatuotoksisella tilalla ja 343 lehmän laiduntilalla olla jotain yhteistä? Entä mitä suomalainen maitoyrittäjä voi saada keskustelusta kollegan kanssa, jonka arki rakentuu aivan erilaisessa ilmastossa, kustannusrakenteessa ja toimintaympäristössä?

Yllättävän paljon.

Kesäkuussa järjestetty EDF-kongressi kokosi Chesteriin lähes 400 maitoyrittäjää ja alan toimijaa eri puolilta Eurooppaa sekä kauempaakin. Viikon aikana tarkasteltiin maidontuotannon kannattavuutta, johtamista, teknologiaa, eläinten hyvinvointia ja tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta.

Kaikkea nähtyä ei voi siirtää sellaisenaan Suomeen – eikä pidäkään. Kansainvälisen yhteistyön arvo syntyy siitä, että muiden ratkaisut auttavat katsomaan omaa tilaa, omaa työtä ja koko toimialaa uudesta suunnasta.

Osallistuin kongressiin juuri ennen aloittamistani Maitoyrittäjät ry toiminnanjohtajana. Matkan tavoitteena oli paitsi oppia muiden maiden maitoyrittäjiltä myös nähdä läheltä, miten EDF-kongressi kokonaisuutena toimii. Vuonna 2027 kongressi järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa, Hämeenlinnassa. Chester tarjosi siksi erinomaisen mahdollisuuden kerätä ajatuksia ohjelmasta, tilavierailuista, verkostoitumisesta ja tapahtuman käytännön toteutuksesta.

Kongressissa vahvistui käsitykseni siitä, että EDF-yhteistyön tärkein anti ei ole yksittäinen teknologia, tunnusluku tai tuotantomalli. Sen arvo on mahdollisuudessa vertailla erilaisia ratkaisuja, tunnistaa oman toimintamme vahvuuksia ja löytää uusia näkökulmia tilojen johtamiseen ja kannattavuuden kehittämiseen.

Kun samaan tilaan kokoontuu satoja maitoyrittäjiä erilaisista tuotantoympäristöistä, syntyy oivalluksia, joita ei saa pelkästään raportteja lukemalla. Keskustelu voi alkaa ruokinnasta tai navetan ilmanvaihdosta ja johtaa nopeasti pohdintaan työvoimasta, investoinneista, johtamisesta tai yrittäjän jaksamisesta.

Chesterissä keskustelu oli avointa, uteliasta ja tulevaisuuteen katsovaa. Ilmapiirissä ei korostunut maidontuotannon puolustelu, vaan halu kehittää alaa entistä kannattavammaksi, kestävämmäksi ja paremmin johdetuksi. Se oli vahva muistutus siitä, että eurooppalaisella maidontuotannolla on haasteistaan huolimatta runsaasti osaamista, mahdollisuuksia ja tulevaisuudenuskoa.

Kestävyyttä ja teknologista murrosta

Kongressin pääteemana oli maidontuotannon kestävyys ja teknologinen murros. Ohjelmassa pohdittiin, miten maidontuotanto vastaa taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja yhteiskunnallisiin odotuksiin sekä miten teknologia voi auttaa tiloja johtamaan tuotantoaan entistä paremmin.

Ensimmäisen kongressipäivän puheenvuorot keskittyivät erityisesti brittiläisen maidontuotannon tunnuslukuihin, toimintaympäristöön, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla päivä muistutti siitä, ettei yksittäisiä lukuja voi tulkita irrallaan niiden taustasta.

Tuotostasot, kustannukset ja taloudelliset tulokset saavat merkityksensä vasta, kun ymmärretään myös markkinaa, sääntelyä, kuluttajakäyttäytymistä, tuotantotapoja ja tilojen johtamista. Juuri tällaisen kokonaiskuvan rakentaminen on yksi EDF-yhteistyön vahvuuksista.

Toisena kongressipäivänä katse kääntyi teknologiseen murrokseen. Päivän aikana kuultiin sekä maitoyrittäjien kokemuksia että tekoälyn ja uuden teknologian asiantuntijoita.

Teknologia ei ole enää kaukainen tulevaisuuden mahdollisuus, vaan se on jo nyt osa monen tilan arkea. Sitä ei kuitenkaan pidä ajatella vain laitteina tai järjestelminä. Parhaimmillaan teknologia tarjoaa päätöksenteon tukea.

Data, automaatio ja tekoäly voivat auttaa tunnistamaan poikkeamia aiemmin, kohdentamaan työtä paremmin ja johtamaan tuotantoa täsmällisemmin. Ne eivät vähennä maitoyrittäjän ammattitaidon merkitystä – päinvastoin. Mitä enemmän tietoa on käytettävissä, sitä tärkeämpää on osata tulkita sitä ja tehdä sen perusteella oikeita päätöksiä.

Ihmisten johtaminen ratkaisee yhä enemmän

Toisen päivän ohjelmaan kuului 19 erilaista workshopia, joista jokainen osallistuja sai valita kaksi. Valinnanvapaus toi kongressiin käytännönläheisyyttä: osallistujat pystyivät poimimaan ohjelmasta juuri oman tilansa ja tilanteensa kannalta kiinnostavimmat aiheet.

Valitsin ihmisten johtamiseen keskittyvän Valuing People -workshopin sekä Lean-ajattelua käsittelevän työpajan. Molemmat teemat ovat erittäin ajankohtaisia myös suomalaisilla maitotiloilla.

Real Successin vetämässä ihmisten johtamisen workshopissa nousi esiin kiinnostava havainto. Maatilojen tuotantoprosesseja johdetaan usein varsin hyvin. Lypsy, ruokinta, eläinten hoito, peltotyöt ja päivittäiset rutiinit rakentuvat vahvan käytännön osaamisen varaan.

Sen sijaan ihmisten johtamisessa eri maiden maitoyrittäjillä oli paljon samoja kysymyksiä. Miten vastuut ja odotukset tehdään selkeiksi? Miten työntekijöitä sitoutetaan? Miten palautetta annetaan? Miten rakennetaan työyhteisö, jossa ihmiset pystyvät onnistumaan ja kokevat työnsä merkitykselliseksi?

Tilakokojen kasvaessa ja työvoiman saatavuuden vaikeutuessa yrittäjän rooli muuttuu yhä enemmän kokonaisuuden johtajaksi. Hyvän työvoiman löytäminen ei yksin riitä. Osaavat ihmiset on myös saatava viihtymään ja sitoutumaan.

Hyvin johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan, saavat onnistumiseen tarvittavat edellytykset ja ymmärtävät oman työnsä merkityksen. Tämä näkyy työn laadussa, eläinten hoidossa, tuotannon sujuvuudessa ja lopulta myös kannattavuudessa.

Lean-workshopissa keskityttiin tilan keskeisten prosessien määrittämiseen, hukkien tunnistamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Maatilan arjessa hukka voi olla esimerkiksi turhaa odottamista, epäselviä vastuita, ylimääräisiä siirtymiä, tiedonkulun katkoksia tai virheiden korjaamista.

Lean-ajattelun vahvuus on siinä, että se tekee arjen haasteita näkyviksi. Kyse ei ole suuresta kertarysäyksestä, vaan tavasta tarkastella omaa työtä: miten tämän voisi tehdä hieman sujuvammin, turvallisemmin, selkeämmin tai tuottavammin?

Pienilläkin parannuksilla voi olla suuri vaikutus, kun ne toistuvat maitotilan arjessa joka päivä.

Kannattavaan tuotantoon on useita reittejä

Tilavierailut ovat keskeinen osa EDF-kongressia. Lähes 400 osallistujaa jaettiin useisiin ryhmiin, jotta vierailut voitiin toteuttaa sujuvasti bussikuljetuksin.

Vierailukohteiksi oli valittu sekä korkeatuotoksisia karjoja että matalamman tuotostason ja kustannusrakenteen tiloja. Tämä mahdollisti kannattavan maidontuotannon tarkastelun useammasta näkökulmasta.

Vierailut muistuttivat, ettei kannattavuus synny vain yhdellä tavalla. Korkea tuotostaso voi olla toimiva strategia, kun sen taustalla ovat hyvin johdetut prosessit, onnistunut ruokinta, hyvät olosuhteet ja hallittu kustannusrakenne.

Toisaalta matalampaan tuotostasoon perustuva malli voi olla taloudellisesti perusteltu, jos kustannukset, laidunnus, työmäärä ja tilan resurssit ovat tasapainossa.

EDF-yhteistyön tarkoitus ei ole nostaa yhtä tuotantomallia muiden yläpuolelle. Olennaisempaa on ymmärtää, millä edellytyksillä erilaiset ratkaisut toimivat ja mitä niistä voidaan oppia.

Bankhead Farm – laidunnusta ja vahvaa tulevaisuudenuskoa

Bankhead Farm edusti laidunnukseen vahvasti perustuvaa tuotantomallia. Tuotanto perustui suuren osan vuodesta laidunruokintaan ja lypsyasemalla annettavaan väkirehulisään. Tämä tuki matalaa kustannusrakennetta, mutta näkyi myös tilan noin 8 300 kilon EKM-keskituotoksessa.

Vierailuviikon poikkeuksellinen helle nosti esiin lämpöstressin merkityksen. Lehmät olivat laitumella kuumissa olosuhteissa, ja tilalla lämpökuormaa vähennettiin kastelemalla eläimiä vesisumulla ennen lypsyä.

Ruokinnan näkökulmasta jäin pohtimaan, olisiko ehtyvällä laitumella annettavasta täydentävästä korsirehusta tai nopeammasta laidunkierrosta voinut olla hyötyä. Samalla heräsi kysymys siitä, olisiko joillakin muilla muutoksilla mahdollista nostaa tuotosta ilman, että matalan kustannusrakenteen hyödyt menetettäisiin.

Juuri tällaisiin kysymyksiin tilavierailut parhaimmillaan kannustavat. Kyse ei ole vierailukohteen arvostelemisesta, vaan erilaisten vaihtoehtojen, hyötyjen ja kustannusten ammatillisesta tarkastelusta.

Bankhead Farmilta jäi kuitenkin vahvimmin mieleen yrittäjäperheen positiivisuus ja ylpeys omasta työstään. Sama myönteisyys oli tarttunut myös nuoreen sukupolveen, joka oli aidosti mukana tilan toiminnassa.

Tilan jatkuvuus ei rakennu vain tunnusluvuista tai investoinneista. Se syntyy myös ilmapiiristä, johtamisesta ja siitä, kokevatko seuraavat sukupolvet tilan työn merkitykselliseksi.

Grosvenor Farm – suuren mittakaavan mahdollisuudet

Grosvenor Farm edusti aivan erilaista tuotantomallia. Tilalla oli yli 2 300 hehtaaria peltoa ja yli 2 500 lehmää. Tuotantoon tutustuttiin trailerikierroksella, joten kokonaiskuva jäi väistämättä hieman yleiselle tasolle.

Poikkeuksellinen helle teki kuitenkin olosuhdejohtamisen merkityksen näkyväksi. Navetoissa ei näkynyt viilennyspuhaltimia, ja eläimet seisoivat runsaasti. Osa lehmistä makasi käytävillä parsien sijaan.

Havainto muistutti siitä, kuinka nopeasti lämpökuorma voi vaikuttaa lehmien käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Korkeatuottoinen lehmä voi kuormittua lämmöstä jo noin 20 asteessa, etenkin jos ilmankosteus on korkea ja ilman liike vähäistä.

Samalla tilan noin 13 500 kilon EKM-tuotostaso oli erittäin vaikuttava. Näin korkea tuotos näin suuressa karjassa kertoo vahvasta johtamisesta, toimivista prosesseista, onnistuneesta ruokinnasta ja hyvin organisoidusta työstä. Poikkeuksellinen helle nosti esiin yhden kehittämiskohteen, mutta kokonaisuutena tila osoitti, mihin hyvin johdetulla suuren mittakaavan maidontuotannolla voidaan päästä.

Huntington Hall Farm – teknologia havaintojen tukena

Huntington Hall Farmilla tutustuimme muun muassa GEA karuselliasemaan ja CattleEye-järjestelmään, joka hyödyntää automaattista kuntoluokitusta ja ontumisen tunnistamista.

Suuren karjan lypsyssä prosessin kapasiteetti, sujuvuus ja työn organisointi korostuvat. Karuselliasema konkretisoi hyvin sitä, miten teknologia ja prosessien hallinta liittyvät toisiinsa.

CattleEye puolestaan osoitti, miten teknologia voi tuoda tilan johtamiseen jatkuvasti päivittyvää eläinkohtaista tietoa. Hyvä karjanhoitaja seuraa kuntoluokkaa ja liikkumista myös silmämääräisesti, mutta automatiikka voi täydentää havaintoja ja nostaa esiin muutoksia jo varhaisessa vaiheessa.

Teknologia ei korvaa karjasilmää. Parhaimmillaan se auttaa kohdentamaan ihmisen huomion niihin eläimiin, jotka tarvitsevat tarkempaa seurantaa.

Rhual Dairy – kannattavuutta vaativista lähtökohdista

Walesissa sijaitseva Rhual Dairy toimi osin jo 1600-luvulta peräisin olevissa suojelluissa rakennuksissa. Yrittäjät eivät omistaneet historiallisia kiinteistöjä, ja suojelumääräykset rajoittivat tuotannon kehittämistä.

Tästä huolimatta he olivat rakentaneet olemassa oleviin puitteisiin toimivan, pääosin laidunnukseen perustuvan 343 lehmän maitotilan.

Työvoiman saatavuus oli haastavaa. Lehmät lypsettiin kolmesti päivässä, mutta palkattua työvoimaa oli vain yksi henkilö. Yrittäjät kertoivat, etteivät he käytännössä pitäneet lainkaan vapaapäiviä tai lomia.

Tämä jäi vahvasti mieleen. Maitotilan kestävyyttä ei voida tarkastella vain talouden, ympäristön tai eläinten hyvinvoinnin kautta. Myös yrittäjien ja työntekijöiden palautuminen on olennainen osa kestävää tuotantoa.

Jos järjestelmä toimii vain sillä ehdolla, ettei yrittäjä koskaan pääse kunnolla irrottautumaan työstä, muodostuu siitä pitkällä aikavälillä riski sekä ihmisille että yrityksen jatkuvuudelle.

Haastavista lähtökohdista huolimatta tila oli onnistunut nostamaan tuotoksensa noin 9 300 EKM-kiloon. Pääosin laidunnukseen perustuvassa tuotantomallissa taso oli erittäin hyvä, ja tila oli myös kannattava.

Rhual Dairy konkretisoi yhden kongressin keskeisistä havainnoista: sekä korkeaan tuotostasoon ja suureen mittakaavaan perustuva sisäruokintamalli että laidunnusta ja matalampaa kustannusrakennetta hyödyntävä tuotanto voivat olla kannattavia, kun kokonaisuus on johdettu johdonmukaisesti.

Lämpöstressiin on varauduttava myös Suomessa

Poikkeuksellisen helteen vuoksi lämpöstressistä muodostui tilavierailujen läpileikkaava teema. Kuumuus teki näkyväksi sen, miten suuri vaikutus olosuhteilla on lehmien käyttäytymiseen, lepoon, syöntiin ja tuotantoon.

Korkeatuottoinen lehmä tuottaa paljon lämpöä omasta aineenvaihdunnastaan. Kun lämpötila, ilmankosteus ja vähäinen ilman liike yhdistyvät, eläimen kuormitus voi kasvaa nopeasti.

Viilennys ei ole vain hellepäivien pelastus, vaan osa tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin johtamista. Ilman liike, varjo, veden saatavuus, toimiva ilmanvaihto ja eläinten käyttäytymisen seuranta ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä myös suomalaisilla tiloilla.

Samalla meidän on hyvä tunnistaa oma vahvuutemme. Tänäkin kesänä nähty Suomen leudompi ilmasto on eläinten hyvinvoinnin kannalta aito kilpailuetu. Sekään ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme jättää lämpöstressiin varautumisen huomiotta.

Maitosektorilla on vahva ravitsemuksellinen viesti

Kongressin kolmas päivä alkoi EDF yleiskokouksella. Sen yhteydessä Steffi Wille-Sonk palkittiin 20 vuoden työstään EDF palveluksessa. Edeltäjäni Henna Mero sai tunnustuksen ansiokkaasta työstään EDF-yhteistyön parissa, ja tehtävässä aloittaa hänen jälkeensä projektikoordinaattorimme Heidi Fontell.

Huomionosoitukset muistuttivat siitä, että kansainvälinen yhteistyö rakentuu ihmisten varaan. Tarvitaan osaavia ja sitoutuneita henkilöitä, jotka pitävät yhteydet elävinä, välittävät tietoa ja varmistavat, että suomalaiset maitoyrittäjät ovat mukana eurooppalaisessa keskustelussa.

Viimeisen päivän ohjelmassa tarkasteltiin myös maidon ja maitotuotteiden terveysvaikutuksia. Esiin nousi tutkimusnäyttö hapanmaitotuotteiden merkityksestä suoliston mikrobistolle sekä maitotuotteiden yhteyksistä sydän- ja verisuoniterveyteen, tyypin 2 diabeteksen riskin hallintaan ja luuston kehitykseen.

Tämä on tärkeä viesti myös Suomessa. Julkinen maitokeskustelu painottuu usein yksittäisiin ympäristö- tai kulutuskysymyksiin, vaikka kokonaisuus on paljon laajempi.

Maitotuotteet ovat ravitsemuksellisesti arvokkaita elintarvikkeita, joilla on edelleen tärkeä paikka terveellisessä ja monipuolisessa ruokavaliossa. Maitosektorin on pystyttävä kertomaan tästä rohkeasti, ymmärrettävästi ja tutkimukseen nojaten.

Kun puhumme maidontuotannon tulevaisuudesta, emme puhu vain litroista, kiloista ja tuotantokustannuksista. Puhumme myös siitä ravitsemuksellisesta arvosta, jota maitotilat tuottavat ihmisille ja yhteiskunnalle.

Chesterin katedraalista kohti Hämeenlinnaa

Kongressi huipentui gaalaillalliseen Chesterin katedraalissa. Vaikuttavissa puitteissa – ja poikkeuksellisen lämpimissä tunnelmissa – Suomen tiimi nousi vastaanottamaan EDF-lipun vuoden 2027 kongressia varten.

Hetki teki konkreettiseksi sen, että seuraavaksi katse kääntyy Suomeen ja Hämeenlinnaan.

Vuonna 2027 meillä on mahdollisuus näyttää eurooppalaisille kollegoille, millaista suomalainen maidontuotanto on: ammattitaitoista, sitkeää, vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa. Samalla kongressi tarjoaa mahdollisuuden oppia ja tuoda uusia näkökulmia suomalaisten maitoyrittäjien käyttöön.

Yksi tärkeimmistä Chesterin havainnoistani liittyi maitoyrittäjien omaan ääneen. Haluaisin, että Hämeenlinnan kongressissa yrittäjien kokemukset, ratkaisut ja näkemykset pääsevät mahdollisimman vahvasti esiin.

Asiantuntijapuheenvuorot ovat tärkeitä, mutta EDF ydin on siinä, että maitoyrittäjät oppivat toisiltaan.

Kongressin suurin arvo ei synny vain lavalta kuulluista esityksistä. Se syntyy myös keskusteluista bussissa, tilavierailuilla, kahvitauoilla, workshopeissa ja illallispöydissä. Kun eri maiden yrittäjät vertaavat kokemuksiaan avoimesti, syntyy usein juuri niitä oivalluksia, jotka jäävät elämään ja johtavat käytännön muutoksiin.

Suomen kongressissa meillä on mahdollisuus tuoda esiin suomalaisen maidontuotannon vahvuuksia ja samalla rakentaa aitoa vuoropuhelua. Tavoitteena ei ole vain esitellä Suomea muille, vaan oppia yhdessä eurooppalaisten kollegoiden kanssa.

Chesteristä jäi mukaan monta ajatusta, kohtaamista ja käytännön havaintoa. Tärkeimpänä vahvistui kuitenkin usko siihen, että eurooppalaisella maidontuotannolla on vahva tulevaisuus, kun uskallamme kehittää toimintaamme, vertailla erilaisia ratkaisuja, oppia toisiltamme ja puhua omista vahvuuksistamme riittävän rohkeasti.

EDF-yhteistyö ei tarjoa valmiita patenttiratkaisuja, jotka voitaisiin siirtää tilalta tai maasta toiseen sellaisinaan. Sen arvo on siinä, että se auttaa kysymään parempia kysymyksiä: miksi toimimme näin, voisiko jonkin asian tehdä sujuvammin ja mitä muiden kokemuksista kannattaa soveltaa omaan toimintaympäristöömme?

Maitoyrittäjät ry toiminnanjohtajana haluan osaltani huolehtia siitä, että kansainvälisistä verkostoista saatava tieto, vertailu ja uudet näkökulmat välittyvät mahdollisimman käytännöllisessä muodossa myös suomalaisille maitoyrittäjille.

Samalla haluan pitää esillä sitä, mitä meillä on annettavana muille: vahvaa ammattitaitoa, korkeatasoista eläinten hoitoa, vastuullista tuotantoa ja kykyä kehittää toimintaa vaativissakin olosuhteissa.

Kirsi Kause, toiminnanjohtaja Maitoyrittäjät ry