Vuoden 2025 Maitoyrittäjien opintomatka suuntautui tällä kertaa Ruotsiin, Uumajan alueelle. Matkan tavoitteena oli tutustua monipuolisesti Ruotsin pohjoisempaan maidontuotantoon ja erityisesti rehuntuotannon sekä ruokinnan käytäntöihin. Merenkurkku ylitettiin uudehkolla Aurora Botnialla, jossa nautimme maittavan Joulubuffetin. Laivamatka kului rennosti jutustellen ja pian päättyvää maitovuotta 2025 pohdiskellen.

Uumajassa, seuraamme liittyi oppaanamme toimiva Lennart Karlsson, joka toimii ruokinnan suunnittelijana ruotsalaisella JO-Brinkillä.

Ensimmäisenä retkipäivänä Lennart piti bussissa tiiviin, mutta mielenkiintoisen luennon neljästä säilörehusadosta. Tiheämmällä nurmen korjuurytmillä tavoitellaan korkeampaa kuiva-ainesyöntiä ja maitotuotosta. Avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on riittävä ja oikein jaettu lannoitus. Tällainen ”ydinpolttoaine” omaa korkean sulavuuden sekä energia- ja valkuaispitoisuuden. Kuitu ruokintaan otetaan kokoviljasta ja oljesta.

Ensimmäinen vierailukohde oli Eskilsbäcks Lantbruk

Tilan omistivat John ja Anne Baarsin tila. He olivat muuttaneet Hollannista Ruotsiin, ja se näkyi: tehokkaat prosessit, selkeä työnjako, sekä tarkka rehun tuottamisen ja käytön suunnittelu. EDF jäsentilan tuotannon ja talouden tunnusluvut esitettiin kattavasti. Kolmen lypsyrobotin tilalla lehmien kestävyydestä kertoo 16 kpl 100 tonnareita. Tilalla korjattiin neljä säilörehusatoa ja peltopuolella tehtiin paljon yhteistyötä lähialueen muiden tuottajien kanssa.

Lounastimme Robertsforsissa, jossa edellisen tilan isäntä piti samalla katsauksen Ruotsin maidontuotannon tilanteeseen ja Norrmeijerin rooliin markkinoilla. Oli mielenkiintoista kuulla, miten paikallinen meijeri toimii tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa.

Päivän toisen vertailukohteen Morlunda Lantbrukin omistajat Johann van de Kamp, Debbie van de Kamp-Kerkmeijer ja Benni Hissink olivat myös kotoisin Hollannista kotoisin. Tilalla on vuonna 2022 valmistunut 4 robotin navetta, joka oli rakennettu tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Yrittäjät hoitavat tilansa kaikki työt kolmistaan.  He alleviivasivat kiinteiden sekoittimien sekä mattoruokkijoiden ruokinnan vaivattomuuteen ja aikataulujen joustavuuteen. Peltotöistä ainoastaan niitto on ulkoistettu.  Tilanväen positiivinen ja rento olemus oli silmiinpistävää.

Takaisin hotellilla VÄXA:n talousneuvoja Erland Hedin, avasi Ruotsin tilojen taloudellisia näkymiä. Oli mielenkiintoista kuulla, miten investointeja tehdään ja kuinka Ruotsin maatalouden rahoituskuviot eroavat Suomesta.

Torstain ohjelma vei meidät Uumajasta lounaaseen tilalle nimeltä Bjurholm

Elin Georgssonin ja Alexander Öbergin tilalla tekeminen oli hyvin tavoitteellista.  Vuonna 2020 valmistuneessa navetassa lypsi kaksi robottia ja lehmillä oli syväkuivikeparret. Ensikoille oli oma takakiertonsa ja ruokinta hoitui kiinteästä apesekoittimesta purettuna sähkötoimiseen rehunjakovaunuun. Kahtena edellisenä vuotena on saavutettu 14 000 kg maitotuotos. Tilalla painotettiin hyviä työrutiineja, sekä managementia. Tavoitteena olikin jatkossa 50 kg lehmäkohtainen päivätuotos. Korkean tuotannon mahdollistajiksi isäntäväki mainitsi jalostuksen, toimivan umpilehmien ruokinnan 3 viikkoa kestävällä kationianioni tasapainoisella tunnutuksella.

Reissun viimeinen vierailukohde oli viime Sarka-messuilla puheenvuoron pitänyt Amanda Anderssonin ja Oskar Henriksonin tila.

He ovat kotoisin Etelä-Ruotsista ja katselivat ostettavia tiloja pohjoisempaa ja päätyivät vuonna 2021 hankkimaan 800 km pohjoisempana olevan tilan nimeltä Skoped. Nykyisillä omistajilla investointitahti on ollut tiuhaa ja kehitystä on tapahtunut aina pellosta navettaan, nuorkarjatiloihin ja rehun varastointiin.

Alun perin 2009 rakennetussa navetassa lypsi nyt kuusi robottia. Yhtä ruokintakäytävää kohti oli kuusi riviä parsia. Rajatusta ruokintatilasta huolimatta maitotuotos on saatu nostettua alun10 800 EKM:sta aina 13 000 EKM:n. Myös vasikkakuolleisuuteen oli saatu aikaan huimia muutoksia. Seuraaviin kehitysprojekteihin kuuluu mm. uusi vasikkala.

Paluumatkalla teimme yhteenvedon matkasta laivan kokoustiloissa:

Kasvuolojen ja ilmaston suhteelta Pohjois-Pohjanmaahan verrannollinen Uumajan seutu oli oivallinen matkakohde. Maissisäilörehu ei ollut erilaistamassa yhdelläkään tilalla karkearehun tuotantoa eikä ruokinnan suunnittelua. Pellon hinta on näin pohjoisessa hyvä ja hinta hyvin maltillinen.

Olosuhteiden tiedetään vaikuttavan paljon tuotokseen, mutta matka avasi silmät sille, että hyvällä säilörehulla, ruokinnalla, rutiineilla ja managementilla voidaan päästä todella koviin tuotoksiin myös vanhoissa ja ahtaammissa navetoissa.

Olli Fält, Maitoyrittäjät ry:n hallituksen jäsen