Maitoyrittäjät maailmalla: Iloinen Italia

Maitoyrittäjät maailmalla: Iloinen Italia

”Aina oppii, kun on kotoo pois” sanovat monet, vähän kieli poskessa. Ja tottahan matkailu tunnetusti avartaa, kun pääsee näkemään erilaisia elämisenmuotoja maailman suurilla turuilla ja toreilla.

Oikeastaan maitoyrityksen yksi elinehto alkaa olla toimialan kehityksen seuraaminen maailmalla. Pitää hakea uusia ideoita tekemiseen, ja toisaalta samalla arvottaa omaa toimintaansa maailman mittapuussa. Hienoa on huomata, ettei meillä suomalaisilla maitoparroilla ole hävettävää isojenkaan seurassa.

Uudet opit mielessä hurja joukko suomalaisia maidontuottajia suuntasi nokkansa kohti Pohjois-Italiaa Maitoyrittäjien järjestämällä ammattimatkalla joulukuun alussa. Italiahan on tunnettu niin maataloudestaan kuin monista makuelämyksistään. Välimerellinen ilmasto ja Po- joen hedelmällisen laakson maaperä tarjoavat erinomaiset edellytykset niin hedelmänviljelyyn kuin tehokkaaseen maidontuotantoon.

Vierailukohteiksi oli valikoitunut varsin nykyaikaisia tiloja. Lypsy tapahtui joko roboteilla tai karuselli-lypsyasemilla. Lehmämäärät vaihtelivat 300 ja 800 eläimen välillä. Suuriin eläinmääriin suhteutettuna tilojen peltomäärät olivat kuitenkin suhteellisen ”pieniä” – 200 hehtaarista 600 hehtaariin. Viljely olikin tehokasta, sillä vuoteen mahtui kaksi satoa: syysvehnästä kokoviljasäilörehua ensin 10 tn kuiva-ainetta hehtaarilta, ja keväällä heti perään kylvettävästä maissista 20 tn.

Vaan ilmaiseksi maa ei satoaan anna, sillä sadetus tai padotuskastelu vaadittiin kaikkialla hyviin satoihin yltämiseksi. Se merkitsi 200-400 euron ylimääräistä kustannusta hehtaaria kohden. Päälle tulivat vielä lähes tuhannen euron vuokrahinnat ja reilusti yli 50 000 euron kauppahinnat per hehtaari.

Karjojen tuotostasot olivat aika hurjia. Suurista eläinmääristä huolimatta tuotokset liikkuivat 40 kilon päivätuotoksissa ja yli 12 000 kg vuosituotoksissa. Ne kertovat paitsi eläinten hyvistä hoitokäytännöistä ja olosuhteista, myös varsin voimallisesta lääkitsemisestä. Toiset synkronoivat kaikki eläimensä, toiset siemensivät vain luonnollisiin kiimoihin. Kuumat kesät koettiin todellisiksi haasteiksi. Monenlaisia viilennys- ja kosteutussysteemejä näkyi olevan käytössä ja silti kaikki sanoivat, että kesästä ”vain yritetään selvitä hengissä”. Tuotoksista joudutaan tinkimään, utaretulehdusten kanssa taistellaan ja tiineyksien kanssa joudutaan usein odottelemaan syksyn viilenemistä.

Varmaankin kuumasta ilmastosta myös johtui, että näimme tiloilla todella paljon uudistushiehoja. Runsas uudistustarve merkitsee aina lisäkustannuksia. Monella tilalla näki, kuinka niitä pyrittiin hillitsemään. Nuorenkarjan tilat olivat eläinten kannalta aika vaatimattomia, vaikka näyttivätkin tiilestä muurattuine vanhoine holvikaarineen komeilta. Eläintiheys oli monesti aikamoinen ja siksi tautipaine ilmeisen kova.  Hiehot näyttivät monessa paikassa pörrökarvaisen alakuloisilta ja rokotelistat pitkiltä.

Italialaisen maitotilan talous on tiukilla. Vasta kuluvana vuonna maidon tilityshinta oli noussut päälle 40 snt litralta, mikä mahdollisti tiloille tuloksenteon. On hyvä huomata, ettei maitoa saada missään ilmaiseksi tuotettua. Se antaa lohtua meille kustannuspaineissa vaikeroiville pohjoisen paimenille.

Kaiken kaikkiaan Italia on hieno maa. Sieltä löytyvät leppoisat kelit, hyvää (jopa liian raskasta) ruokaa ja eläväiset ihmiset. Ja niitä riittää joka paikkaan. Suomen ympäristöviranomaiset voisivat käydä ottamassa mallia, kuinka tiheään ja lähelle vesirajaa Garda-järven rannat on rakennettu. Sätkyn saisivat.

Hiilineutraalisuudesta ei puhu kukaan, moottoritiet ovat täynnä rekkoja ja puikkelehtivia henkilöautoja. Välillä olo oli kuin Keskisen polttoaineale-ruuhkassa: pillit soi ja nyrkkejä heristeltiin.

Itsenäisyyspäivä osui juuri matkamme ajankohtaan. Juhlaillallisellamme kuultu Veteraanien iltahuuto aiheutti varmasti monelle meille erityisiä väristyksiä. Kuinka hieno paikka Suomi onkaan niin elää kuin tehdä työtä!

Kirjoittaja Juha Kantoniemi on maitoyrittäjä Ähtäristä ja Maitoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.