Katsaus maitotuotteiden maailmanmarkkinoihin: eläköön Café au lait!

Katsaus maitotuotteiden maailmanmarkkinoihin: eläköön Café au lait!

Tätä kirjoittaessa eletään Suomessa koronan kolmatta aaltoa. Päivittäiset tartuntaluvut ovat korkeita ja hallitus pohtii liikkumisrajoituksia pahimmille alueille. Toisaalta Suomeen tulevien rokotteiden määrät kasvavat viikoittain ja tämän hetken arvion mukaan kesäkuun loppuun mennessä koko aikuisväestö olisi rokotettu. Yli vuoden kestänyt poikkeusaika näyttää viimeinkin tulevan päätökseen ja paluu ainakin jonkinlaiseen normaaliin on jo näköpiirissä. Koronan aiheuttamat muutokset ihmisten arkeen ovat olleet isoja. Tässä blogissa keskityn pandemian aiheuttamiin muutoksiin maitotuotteiden kulutuksessa eri puolilla maailmaa.

Koronan vaikutukset maitotuotemarkkinoihin vaihtelivat toisaalta maittain ja toisaalta tautitilanteen mukaan. Kaikilla merkittävillä markkina-alueilla ensireaktiot olivat kuitenkin samanlaiset. Ulkona syöminen väheni rajusti sekä kuluttajien varovaisuuden että hallitusten asettamien rajoitteiden johdosta. Erityisen voimakkaasti tämä vaikutti maitotuotemarkkinaan Yhdysvalloissa, jossa ravintolasta myytävä ruoka on arvoltaan jo ohittanut vähittäiskaupasta myytävän. Voin ja juuston myynti laski voimakkaasti. Horeca-sektorin hankintoihin keskittyneet maidonjalostajat eivät pystyneet muuttamaan tuotantoaan kuluttajatuotteisiin, mikä johti maidonvastaanoton rajoituksiin ja maidon hävittämiseen tiloilla. Vastaavaa nähtiin myös esim. Iso-Britanniassa, joskaan ei yhtä rajuna.

Toinen ensivaiheen reaktio, joka nähtiin globaalisti, oli ruuan hamstraaminen. Elintarvikkeiden toimitusketjun häiriöitä pelkäävät kuluttajat ostivat kaupat tyhjiksi pitkään säilyvistä tuotteista. Juustot, UHT-maidot ja maitojauheet kävivät kaupaksi. Teollisuuden muutettua tuotantoaan kohti muuttunutta kulutuskäyttäytymistä tyhjät maitotuotehyllyt jäivät ainakin länsimaissa lyhytaikaiseksi ilmiöksi.

Pandemian pitkittyessä ja tautitilanteen vaihdellessa eri maissa muutokset maitotuotteiden kulutuksessa alkoivat erkaantua. Yhdysvalloissa pizzasta tuli jonkinlainen kriisiajan lohturuoka. Sekä kotona tehdyn että kotiin tuodun pizzan kulutus kasvoi ja sen myötä pizzan arvokkaimman raaka-aineen juuston. Euroopassa kotona leipomisen suosio kasvoi nopeasti, mikä lisäsi erityisesti voin ja kerman kysyntää. Mielenkiintoisena erikoisuutena Euroopassa voidaan mainita Ranskassa yllättäen voimakkaasti lisääntynyt juotavan maidon kulutus. Maitokahvi eli Café au lait on tunnetusti ranskalaisten suosiossa. Nyt korona-aikana Café au lait ja sen mukana maidon kulutus kääntyivät nousuun.

Maitotuotteet eivät perinteisesti kuulu kiinalaiseen ruokavalioon. Elintason nousun ja länsimaisen ruokakulttuurin vaikutuksen myötä maitotuotteet ovat kuitenkin alkaneet maistua myös kiinalaisille kuluttajille. Tämä kehitys on ollut käynnissä koko 2000-luvun ja koronan myötä vauhti on kiihtynyt. Monissa tutkimuksissa maitotuotteiden ottaminen mukaan ruokavalioon on havaittu vahvistavan elimistön vastuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Tietoisuus tästä ja Kiinan hallinnon aiheiseen liittyvä kampanjointi on kasvattanut maitotuotteiden ja erityisesti juotavan maidon kulutusta Kiinassa. Henkeä kohti maitotuotteita kulutetaan Kiinassa edelleen vähän, mutta kasvuprosentit ovat isoja ja isosta väestöstä johtuen kertoimet myös. Tiukkojen rajoitustoimien ansiosta Kiinassa saatiin tartuntamäärät nopeasti laskuun ja siellä ollaankin eletty käytännössä koronan jälkeistä aikaa jo kohta vuosi. Voidaan siis olettaa, että ainakin joltain osin maitotuotteiden kulutuksen kasvu jää Kiinassa pysyväksi ilmiöksi.

Rokotusten ansiosta pandemian voidaan olettaa helpottavan myös länsimaissa kesän ja viimeistään syksyn aikana. Mitä maitotuotteiden kulutukselle tulee tapahtumaan sen jälkeen? Korona-aikana kuluttajilla on jäänyt rahaa säästöön. Tämän uskotaan purkautuvan kasvavana kulutuksena. Samalla hallitusten vahvat elvytystoimet tukevat talouskasvua ja sen ennakoidaankin globaalisti kiihtyvän jopa 6 %:iin. Tämä varmasti tukee myös maitotuotteiden kysyntää. Maitotuotemarkkinan ennakoidaankin säilyvän kysyntävetoisena ainakin vuoteen 2022 asti.

Kirjoittaja Antti Saari on maailmanmarkkinoita seuraava maitoyrittäjä Lapualta.

 

Antin linkkisuositukset:

https://research.rabobank.com/far/en/sectors/dairy/index.html#sort=%40farcreated%20descending

https://www.kiteconsulting.com/podcasts/#/top/1

https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/farming/facts-and-figures/markets/overviews/market-observatories/milk_en

https://www.dairyreporter.com/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.