Opinnäytetyö. Ammattikorkeakouluopintojen loppurutistus, joka varmasti koettelee jokaista
opiskelijaa enemmän tai vähemmän. Omalla kohdallani opparin teko vastusti paikoin melko
paljonkin, mutta lopulta päästiin vaikeuksien kautta voittoon. Haastavinta työn tekemisessä oli
oma pedanttisuus ja korkealle asetettu rima, mikä välillä blokkasi kirjoituksen kokonaan ja söi
sekä jaksamista että motivaatiota tarpeettomasti.

Yllättävintä oppariprojektissa oli juuri se, että itselle tärkeästä ja mielenkiintoisesta aiheesta
huolimatta kirjoittaminen takkusi välillä pahasti. Lypsykarjan kestävyys on kiinnostava aihe sen
monipuolisuuden ja haastavuuden takia. Kestävyydessä olosuhteet, ruokinta, jalostus,
hoitokäytänteet ja poistostrategia nivoutuvat yhteen muodostaen laajan kokonaisuuden. Lisäksi
kestävyydellä on vahva yhteys eläinten hyvinvointiin, mikä on mielestäni kotieläintuotannon
kulmakivi. Aiheeseen perehtyminen kehittikin ammatillista osaamistani rutkasti ja muutti
ajatusmaailmaani tuotannon johtamiseen sekä karjan jalostukseen liittyen.

Jo ensimmäisenä opiskeluvuonna perehdyin lypsykarjan kestävyyteen erään kurssitehtävän
merkeissä. Ihmettelin, miksi kestävyydestä puhutaan niin vähän ja miksei sen kehittämiseksi
tehdä enempää. Kestävyysasiat kuitenkin unohtuivat opintojen edetessä, sillä aihe ei tuntunut
silloin valtakunnallisella tasolla kovinkaan ajankohtaiselta, kiinnostavalta tai tärkeältä. Onneksi
oppariaihetta miettiessäni ystäväni otti karjan kestävyyden ja managementin vaikutuksen
puheeksi. Aihe tuntui heti juuri siltä mitä olin kaivannut ja muistin ensimmäisenä
opiskeluvuonna kirjoittamani raportin. Aloimme porukalla miettiä työlle mahdollista
toimeksiantajaa, jolloin Maitoyrittäjät Ry tuli ensimmäisten joukossa mieleen.

Maitoyrittäjät tuntui parhaalta vaihtoehdolta toimeksiantajaksi, koska talous, johtaminen ja
maidontuotannon imago ovat heidän toiminnassaan vahvasti mukana. Halusin käsitellä aihetta
nimenomaan johtamisen ja kannattavuuden näkökulmasta, sillä nämä ovat tärkeitä seikkoja
elinvoimaisen yritystoiminnan kannalta. Ajankohtaisuutta aiheeseen sain ottamalla mukaan vielä
vastuullisuusnäkökulman. Otin yhteyttä Maitoyrittäjien toiminnanjohtajaan Henna Meroon, ja
pian oppariprojekti saatiinkin hyvään vauhtiin.

Yhteistyö toimeksiantajan kanssa sujui mutkattomasti ja rennolla meiningillä alusta loppuun.
Hennalla oli päävastuu ohjaamisestani, mutta vaihtelevasti mukana oli muutakin porukkaa
Maitoyrittäjiltä. Varsinkin alkuun oli hyvä, että kokouksissa oli enemmän osallistujia ideoimassa
työn toteutusta. Parasta yhteistyössä oli se, että asioista keskusteltiin suoraan ja avoimesti.
Haastavia kohtia pohdittiin yhdessä ja Henna kertoi heti mikä toimii tai ei toimi.
Opinnäytetyötä tehdessä vahvistui ajatus siitä, että yrittäjillä itsellään on todella merkittävä
vaikutus karjan kestävyyteen. Keskimääräistä parempi kestävyys ei synny itsestään, vaan sen
eteen on tehtävä tietoisia valintoja. Monesti tavoitteet tuotoksen kehittämisessä jyräävät
kestävyyden ohi, vaikka ne ennemminkin tukevat toisiaan sen sijaan että sulkisivat toisensa pois.
Yksittäisen eläimen karjassa säilymistä pohtiessa saattaa tuntua että kyse on enemmänkin
tuurista tai sattumasta, mutta johdonmukaisella ja määrätietoisella toiminnalla
todennäköisyydet lehmän säilymiseen karjassa lisääntyvät.

Yrittäjänä olisikin välillä hyödyllistä tarkastella oman karjan uudistusta. Mistä syistä eläimiä
poistuu karjasta? Minkä ikäisenä? Kuinka paljon? Ovatko poistot suunniteltuja vai
suunnittelemattomia? Onko kasvatettavien uudistuseläinten määrä järkevä suhteessa
lehmämäärään? Olisiko uudistusnopeutta mahdollista hidastaa? Oman karjasi tämänhetkistä
kestävyyttä voit arvioida nettisivuilta löytyvän arviointityökalun avulla, joka löytyy klikkaamalla tästä.
Opinnäytetyön kokonaisuudessaan pääset lukemaan osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626433.

Aurinkoista alkavaa kevättä ja menestystä vuodelle 2022!