Blogivieraana Anu Rossi: Nurmien täsmälannoituksella tarkempaa typen hallintaa

Blogivieraana Anu Rossi: Nurmien täsmälannoituksella tarkempaa typen hallintaa

Tätä blogitekstiä kirjoittaessa täällä Pohjois-Savossa sää on tukalan kuuma, kuten suuressa osassa Suomea. Lähestyvä ukkonen ilmoittelee tulostaan kumealla jyrinällä, tuoden toivottavasti mukanaan jo kaivattua sadetta; niin viljat kuin nurmetkin kaipaisivat jo vettä.  Nurmien uuteen kasvuun lähtöön tällä voi olla todella suuri merkitys; helteessä varsinkin liian lyhyeksi jäänyt nurmen sänki on altis ”palamaan”, ja kasvu voi tyrehtyä pitkäksikin aikaa.

Ensimmäinen säilörehusato saatiin suuressa osassa Suomea korjattua melko tavalla normaalissa aikataulussa, mutta jopa ennätyksellisen suurena määränä! Laatukin on todennäköisesti ”kohdallaan”, mitä nyt olen asiakkaitteni korjuuaika- ja raaka-ainenäytteiden tuloksia silmäillyt. Meillä täällä Savon sydämessä tämä kesä tulee todennäköisesti olemaan jälleen kolmen korjuun kesä, mutta toki monta liikkuvaa tekijää on vielä matkalla. Korjuiden määrään vaikuttaa luonnollisesti maalajit, nurmiseoksissa käytetyt kasvilajit ja -lajikkeet, karjanlannan käytön strategia sekä luonnollisesti karkearehun tarve. Jos ensimmäisestä sadosta saatiin jo lähes riittävä määrä karkearehua, voi olla järkevää jättää osa nurmilohkoista kokonaan lannoittamatta ja korjata toinen sato vain esim. nuoremmilta nurmilta, eräänlaista tarpeenmukaista täsmälannoitusta toteuttaen.

Mutta oletko miettinyt, voisiko varsinaisesta täsmälannoituksesta olla hyötyä myös Sinun nurmilohkoillasi? Täsmäviljelyllä pyritään kohdentamaan tuotantopanokset sekä viljelytoimenpiteet täsmällisesti oikeisiin peltolohkon osiin. Lohkoa ei siis viljellä peruslohko- tai kasvulohkotasolla, vaan viljelytoimenpiteissä kuten esim. lannoitus, huomioidaan lohkon sisäiset vaihtelut. Vaihtelua lannoitustarpeeseen voi tuoda esim. maalaji sekä toki myös kasvuston kunto.

Täsmälannoitusta säilörehulohkoille voi suunnitella erilaisten täsmälannoitustyökalujen avulla. Ehkä tunnetuin tällä hetkellä on Yaran AtFarm-sovellus, mutta myös osassa viljelysuunnitteluohjelmistoa on tähän tarpeeseen rakennettuja työkaluja. Levityskartan luominen perustuu kasvustosta muutaman päivän välein otettaviin satelliittikuviin, jotka mittaavat lehtivihreän avulla lohkolla olevaa kasvuston määrää. Mitä enemmän lehtivihreää, sen parempi kasvusto sekä kasvustomassan määrä. Nurmilohkoilla ensimmäisen sadon täsmälannoitus perustuu aina edellisen vuoden satelliittikuviin ja lannoitus suunnitellaan kuvan perusteella, jossa biomassan määrä on mahdollisimman suuri. Nämä lohkon kohdat saavat typpilannoitusta hieman vähemmän, kun taas huonommille lohkon osille annetaan enemmän. Ajatus tuntuu ensi alkuun menevän ”väärin päin”, mutta taustalla on ajatus siitä, että lannoituksella saataisiin tasattua lohkon sisäistä vaihtelua sekä vähennettyä yli- tai alilannoitettuja alueita lohkolla.

Olen kuluvan kasvukauden aikana tehnyt kasvustokäyntejä viljelysuunnitteluasiakkaanani olevalle maitotilalle jolla on kokeiltu nurmien täsmälannoitusta nyt ensimmäistä kertaa. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa siitä, onko täsmälannoitus vaikuttanut esim. nurmien koostumukselliseen laatuun, mutta täsmälannoitetut kasvustot ovat ainakin silmämääräisesti arvioituna näyttäneet tasaisemmilta kuin ei-täsmälannoitetut. Täsmälannoitus on sekä ympäristöteko, mutta kannattavaa myös viljelijän kukkarolle. Viljanviljelyssä ajatusta on toteutettu pidemmän aikaa jaettuna lannoituksena, miksi täsmentäminen ei onnistuisi myös nurmilla? Omat haasteensa suunnitteluun tuo nurmipalkokasvit sekä ylipäänsä kasvuston kunnon vaihtelu, esim. talvituhojen osalta. Lohkolle kannattaa siis edelleen myös jalkautua tekemään kasvustohavaintoja.

Täsmälannoitus on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia, nyt kun siihen soveltuvaa tekniikkaa alkaa olla saatavilla myös nurmiviljelyyn. Kovin pienillä lohkoilla tai lohkoilla, joilla tulee paljon päisteajoa ei täsmälannoitusta ole välttämättä järkevää toteuttaa, vaan kokeilu kannattaa aloittaa lohkoilla joilla pellon peruskunto on kaikilta osin hyvällä tasolla.

 

Kirjoittaja Anu Rossi on yrittäjä ja erityisesti nurmiviljelyyn erikoistunut kasvintuotannon asiantuntija Peltotieto Oy:ssä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.